No kohta täällä Afrikassa on mennyt kuukausi. Uskomatonta on miten nopeasti on viimeinen viikko mennyt. En meinannut uskoa kun katsoin kalenterista että olemme olleet täällä jo yli kolme viikkoa. Tuntuu kuin olisimme vasta tulleet.

Oltiin kanadalaisten kanssa juuri viisi ja puoli päivää järvellä sukelluskurssilla. Uskomaton tunnelma, aivan kuin olisi ollut jättimäisessä akvaariossa uimassa. Ensi kuussa tehdään vielä ainakin kaksi sukellusta samalla porukalla järvellä ja sitten joulukuussa kun Pauliinan kanssa lähdemme matkustelemaan käymme varmaan meressä sukeltamassa. Kalalajisto järvessä oli hieno. Värejä laidasta laitaan, oli valkoista ja mustaa, sinistä ja keltasita, pilkkuista ja raidallista kalaa. Harmi vain kun kameraa ei voinnut viedä pinnan alle mukana. Valokuvat olisivat olleet vailla vertaa. Täytyy vain yrittää pitää kaikki tallessa omassa muistissa, kertominen teille muille on kyllä ihan vaikeaa.

Kuitenkin viisi päivää järvellä oli mukavan rentouttavaa. Asuimme tällä kertaa paikassa nimeltä Butterfly Space. Meillä oli oma huone, mutta wc ja suihku olivat yhteiset. Tosin suihkussa ei erikseen tarvinnut käydä kuin liottiin vedessä koko päivä ja hiuksetkin pystyi pesemään järvessä. Ainut huonopuoli majoituksessa oli ohuet seinät, kaikki ulkoa kuuluvat äänet kantautuivat sisälle samalla tavalla kun olisi ollut vieressä. Ei se suuremmin haitannut, mutta aina välillä havahtui kesken unien. 

Jos täällä kaupungissa ei oikein ole häiriotä mistää eläimistä, muutamaan liskoa lukuun ottamatta niin järvellä kyllä oli. Muurahaisia siellä on vaikka kuinka paljon. Ei onneksi huoneessa sisällä, mutta ulkona niitä oli aivan pilvin pimein. Liskojakin järvellä oli enemmän, parhaimmillaan nähtiin viisi kappaletta yhdessä ryppäässä. Se mistä en pitänyt ollenkaan oli hämähäkit. Asiat vaikeutuivat kamalasti kun joka puolella näkyi hämähäkkejä, onneksi niitä ei täällä kaupungissa nyt niin kamalasti ole.

Viime viikolla tuli syotyä aivan liikaa, lähes päivittäin käytiin lounallaa ja sitten vielä päivällisellä. Emme vain kehdanneet jättäytyä pois kun meitä pyydettiin mukaan. Nyt voi siis hyvällä omalla tunnolla palata normaaliin ruokarytmiin, ja syodä vain yhden lämpimä ruuan. Koko viime viikon olo oli aivan ahdistava, niin paljon oli tullut syotyä. Tosin sukeltaminen kulutti energiaa hieman enemmän kun harjoittelut täällä kaupugissa, joten ylimääränen syominen saattoi olla hyväkin idea.

Terveenä olen onneksi pysynyt. Pauliinalla ollut mahatauti ei onneksi minuun tarttunut ja pientä nuhaa lukuunottamatta olen voinut hyvin. Hieman kyllä vasten nilkka nyrjähti järvelle mentäessä, mutta eipä se suuremmin menoa ole haitannut. Käveleminen on onnistunut ja muutenkin kaikki kunnossa. Tuettuna olen nilkan kuitenkin vielä varmuuden vuoksi pitänyt.

Tänään alkoi toinen harjoittelu. Päästiin vihdoinkin keskussairaalaan, mutta niitä tarvittavia lupia meillä ei vieläkään ole. Opettajamme on parasta aikaa Lilongwessa ja kun hän joskus tällä viikolla palaa sieltä pitäisi meidän saada luvat. Onneksi lupien puuttuminen ei estänyt meidän harjoittelun aloittamista jo tänään.

Olemme nyt kaksi viikkoa lastenosastolla. Tänään tuntui aivan turhalta. Emme päässeet tekemään mitään, vain katsemimme sivusta kun hoitajat siivosivat tiloja. Kuitenkin sen verran päästiin kiinniasioista että saimme hieman käsitystä täällä olevista lasten vaivoista. Keuhkokuume, malariasta seurannu anemia ja sepsis on kovin yleisiä täällä. Näimme myos muutamalla lapsella vesipään (hydrokefalus), Suomessa kyseinen tila on ymmärtääkseni harvinainen. Täällä on muutama kiinalainen lääkäri ja varsinkin eräs heistä todella mukava. Heti alusta alkaen hän neuvoi ja kertoi hoidosta paljon enemmän kuin kukaan paikallistista. Pidän hänestä jo ensimmäisen päivän jälkeen :) Toivottavasti pääsemme myohemmin tällä viikolla tekemää kunnolla jotain, sillä muutoin tästä harjoittelusta ei tule olemaan mitään hyotyä.

Kieli tuottaa hieman ongelmia sairaalassa. Emme puhu paikallista kieltä ja englannintaito täällä on vähä olematon. Joten kuten olemme kuitenkin pärjänneet.

Ensiviikonlppuna pitäisi keksiä jotain tekemistä synttäreiden kunniaksi. Järvelle kumpakaan ei nyt halua lähteä joten olemme alustavasti suunnitelleet pääkaupunkia Lilongwea shoppailumielessä. Olisi kiva päästä vähän isompaan kaupunkiin välillä. Valikoimat olisivat varmasti paremmat kuin täällä, vaikka kyllä viime viikolla loysimme hyvän vaatekaupan keskustasta. Kenkiä en meinaa isoon jalkaani loytää ainakaan täältä Mzuzusta, ehkä viikonloppuna jotain tarttuu mukaan.