Kohta se on käsillä, Afrikkaan lähtö siis.

Itse olen 21 vuotias 3. vuoden ensihoitajaopiskelija Kymenlaaksosta. Enpä ole aiemmin blogia kirjoitellut mutta nyt taitaa olla hyvä aika aloittaa :)

Syyskuun toinen päivä hypätään luokkatoverin kanssa lentokoneeseen ja lähdetään pitkälle Afrikan valloitukselle, vasta jouluksi tullaan takaisin Suomeen.

Tie tänne asti on ollut pitkä ja kivinen. Matka on osa opiskeluihin liittyvää työharjoittelua ja olemme ensimäiset terveysalanopiskelijat jotka Malawiin lähtevät. Kohdemaa on siis täysin uusi aluevaltaus hoitsuille ja samalla on ilo olla ensimmäisenä mukana :D Työtä on kuitenkin ollut paljon :D Saimme vasta toukokuussa lopullisen varmistuksen että pääsemme lähtemään ja sen jälkeen onkin ollut varsinaista paperisotaa puolin ja toisin. On täytetty sopimuksia, apuraha-anomuksia taisteltu Kelan kanssa opintotuesta ja ties mitä muuta. Vielä on ulkomaanvirastoon ilmoitustekemättä että poistun, onneksi aikaa vielä on muutamia päiviä.

Koulun KV-toimisto on myös hoitanut oman osansa. On varoiteltu ja ohjeistettu siitä miten missä ja millon saa liikkua. Pimeällä ei ulos saa mennä, ja sitä on kyllä paras noudattaa. Haluan kuitekin yhtenä kappaleena kotiin :)

Rokotuksia ja lääkkeitä on reissua varten saanut vaikka kuinka ja paljon. Viimeisen puolen vuoden aikana on tökitty neuloilla aivan joka paikkaan ja moneen paikkaan useasti. Rokoteista tuli tälle matkalle otettua B-hepatiitti, lavantauti, keltakuume, aivokalvontulehdus ja kolera. Lisäksi tehosterokotukset poliosta ja jäykkäkouristuksesta. Välillä sitä on joutunut pohtimaan että mihin oiken on ryhtymässä :D

Malariaa vastaan on myös suojaukset aloitettu. Ainakaan vielä ei ole sivuvaikutuksia ilmennyt, mutta kuten joku joskus sanoi olen jo valmiiksi niin päästäni vialla ettei pienet psykoottiset oireet edes tule huomatuksi :D Onko tässä sitten perää en tiedä, mutta hyvin on jo pari viikkoa mennyt lääkityksen kanssa.

Ensi viikolla aloitetaan sitten vielä beetakaroteeni ja maitohappobakteerit. Perussuomalaisen ihotyypin omaavana joutuu ajattelemaan hieman ihoaan, kuitenkin sitä toivoo että on edes hieman ruskettunut Suomeen palatessa. Tosin pienoinen ilmastosokki siitä voi syntyä kun tulee Afrikan helteistä keskelle suomen talvea.

Harjoittelupaikkamme on Mzuzun kaupunki noin 500 km pääkaupungista Lilongwesta pohjoiseen. Majoitus on kaupungin yliopiston kampuksella, eli pääsemme tutustumaan hyvin läheisesti paikallisiin nuoriin. Harjoittelua teemme muutamassa sairaalalla kaupungin lähistöllä.

Paluusta meillä ei ole mitään tietoa. Ehkä jotain tulee keksittyä sitten kun harjoittelu loppuu. Tälläiselle reissulle tulee kuitenkin lähdettyä vain kerran elämässä. :D

Pikkuhiljaa alkaa olla kaikki valmiina. Pikkuhiljaa olen jo alkanut pakkaamaan ja ensi viikon aikana olisi tarkoitus saada se päätökseen, sitten viimeiselle viikolle jää vain asioiden varmistelua ja kertausta.

Pysykää kuulolla,

-Sari-